Muistutusta vielä…

Uusi blogi löytyy osoitteesta tinjamix.fi/blogi…

Sinne hus!

Pieni muistutus…

Uusi blogi löytyy osoitteesta tinjamix.fi/blogi

Käykääpä kurkkaamassa, uutta tekstiäkin on ilmestynyt.

Hei, me muutetaan!

Blogini muuttaa! Uusi osoite on www.tinjamix.fi.

Kevät aiheuttaa kaikenlaisia kummallisuuksia ja siksi myös omat sivuni ovat saaneet herätysliikkeen kimppuunsa. Rakentelen sivuja pikkuhiljaa, joten valmiit nuo eivät missään nimessä ole, mutta tervetuloa kaikille joka tapauksessa.

Juhlahumua

Meillä on kaksi päivää vietetty täyskäsisynttäreitä eli pikkumies täytti 5v.

Lauantaina tuvan täytti lauma pikkupoikia ja meno oli sen mukaista. Eväät maistui (kutakuinkin karkkia, popcornia ja suolatikkuja) ja parin tunnin kuluttua vanhemmat saivat hakea iloiset, sokerihumalaiset lapsukaisensa kotiin.

Tänään juhlittiin sukulaisten voimin ja kestityksetkin oli “paremmat”. Katsokaas vaikka näitä taideteoksia:

Voikkari savulohitäytteellä, JÄRJETTÖMÄN hyvää. Tästä veti 9 hlöä n. 3/4 osaa, sillä tämä vaan oli niin mieletöntä… Enemmänkin olisi syönyt, muttei jaksanut. ‘

Taideteos. Aivan mielettömän hieno livenä… Ja vaikka alkuun epäilyttikin rikkoa tällaista komeutta, niin sisältö ei jäänyt kyllä yhtään ulkomuodolle kakkoseksi. Täytteenä oli jotain vaniljajuttua ja suklaamoussea ja hyvin upposi tämäkin. Vaikka vähän jännitti kakun makeus, niin jos tuota pinta”juttua” (vissiin jotain sokerimassaa?) ei lasketa, niin tippaakaan ei ollut liian makea.

Kakut tilasin täältä: Ellun kakkutehdas. Kiitos Elina mahtavista kakuista, palaillaan astialle seuraavien juhlien lähestyessä.

Turun näytelmät

Viikonloppuna tuli taas vierailtua Turkkusessa ja messuhallissa kissalauman kera.

Omat osallistujat karsiutuivat neljästä kahteen, joista vain toinen oli arvosteltavana. Mukana oli siis Helunainen arvosteluissa ja Hulda seuraneitinä. Toki kyydissämme oli myös hyvin kovaääninen nuorimies Melvin sekä veteraanimummeli ja Helunan+Huldan isoisoisoisoemo Fenix.

Lauantaina Helunan arvosteli Natalia Sidorova, joka tykkäsi tytöstä kovasti. EX1 tuli, värin paras-kisa hävittiin komealle kollille. Sidorova halusi Helunan myös tuomarin paras-valintaan ja nominoi Hemppulaisen! Pikkuneiti pääsi siis paneeliin, jossa valitaan “parhaista parhaat”! <3 Paneelissa tyttönen tosin ei saanut yhtään ääntä, mutta jo se, että pääsi paneeliin, on hienoa! Paneelin voitti hupaisan näköinen karvaton nakupoika. Eivät siis tuomarit ymmärtäneen karvojen päälle…

Sunnuntaina tuomarina oli Arja Martikainen, joka myös tykästyi tyttöseen. Neiti kyllä pikkuisen availi ääntään ja “hymyili” hampaat irvessä, mutta niin burman kuuluukin. Vp-valinnoissa käväistiin, mutta jälleen samalle kollille kuin lauantaina ja Tp-valinnoissa bengali vei pidemmän korren.

Melvinillä ja Fenixillä meni viikonloppu myös mukavasti; Melvin sai molempina päivinä sertinsä ja Fenix sunnuntaina.

Viikoloppu meni siis leppoisasti jutellen, nauraen ja vähän juhlienkin ihanien ihmisten seurassa. Muutamia muitakin tuttuja kävi myös näyttelyväen “ulkopuolelta”, kuten Darjuska, joka malttoi jättää ihanaiset pikkupalluransa hetkeksi ja Susu, The Lankakaupasta, joka ei valitettavasti tuonut kulmakunnan komeinta kollia näytille eli Herra Tassulaista.Toivottavasti Tassu kuitenkin hyväksyi tuliaiset eikä hermostunut vieraiden kissojen hajuista. Oli kiva nähdä teitä molempia!

Kuvia laitan, kunhan niitä alkaa ilmestyä…

muoks. kuvia lisätty 20.3., kuvat Pekka Savolainen

Muokkailuja…

Toivottavasti vähäisillä lukijoillani ei mene hermot tähän jatkuvaan ulkoasun muokkaamiseen…   Edelleen olisi muutamia sellaisia ärsytyksiä, mitä en osaa muuttaa, kuten esim. osa fonteista. Muuten alan olla aika tyytyväinen.

Iik!!

Olen joutunut kamalan kurimuksen kouriin. Jostain, ilmeisesti ullakon uumenista on auringon ja lämmön herättelemänä kömpinyt esiin talvenkangistama ötökkä, joka pääsi puraisemaan ja kovaa. Muutamana päivänä olen lähes kuumeisena ommellut, siivonnut ja sisustanut.

Niin, jos joku ei vielä ymmärtänyt, niin sisustuskärpänenhän tietenkin minua(kin) on päässyt haukkaamaan.

Olohuoneessa ja makkarissa on vaihtunut verhot, olohuoneeseen sain vihdoin ja viimein sopivan maton, johon olen niiiiiiiin rakastunut. Lastenhuonekin sai uudet verhot ja pientä tavaroiden uudelleensijoittelua osakseen. Keittiön verhot lähti tilaukseen juuri äsken ja maton tilasin eilen.  

Olohuoneen ja makkarin verhot löytyi omista aarrearkuista, matto Anttilasta ja lastenhuoneen verhot oli edellisessä elämässään Ikean pussilakana, jonka purin ja ompelin uuteen käyttöön.

Haiskahtaa keväälle. <3

Loma. <3

Ja pah.

Maanantaina alkoi kotiäidin kauan kaivattu loma eli passitin perheen suksimaan suolle. Tai ainakin Lappiin. Itse tietenkin keksin oivan tekosyyn jäädä kotiin, sillä pitäähän kissat hoitaa ja taloa lämmittää. Ei kai, todellisuudessa tuo ei edes ollut tekosyy, eikä viikon hengähdystauko uhmaikäisistä ei ole ollenkaan huono vaihtoehto… Myös kotiäidit kaipaavat omaa aikaa.

Olisin siis viikon ajan vapaaherratar ja pää täynnä hienoja ideoita ja suunnitelmia ohjelmaksi.
Suunnittelin tapaavani rakkaita ystäviä, nukkuisin pitkään, siivoaisin (kyllä, nautin siivoamisesta, jos sen saa tehdä rauhassa ja nautiskellen), sisustaisin kotia, ompelisin muutamia rästitöitä, neuloisin ja virkkaisin, ehkäpä tekisin jopa muutamat korut. Lukisin, söisin ja nauttisin vain olemisesta.

Todellisuus on kuitenkin tarua ihmeellisempää ja kadotettuani maanantain romaanien syvyyksiin, tiistain Ikean ostoshelvettiin ja keskiviikon kissojen eläinlääkärireissuun, tajusin kämpän olevan kuin pommin jäljiltä. Olin siis kuitenkin ehtinyt tekemään kasan tiskiä herkutellessani olohuoneessa, jossa ei saa syödä; levitelleeni pitkin taloa kankaita ommellessani verhoja ja kässypusseja ja luonnollisesti jättänyt muutenkin kaikki tavarat juuri siihen, mihin ne olin kädestä laskenut. Torstaiksi olin sopinut shoppailua ystävän kanssa ja perjantaille lounasta. Lauantaina perhe tulisi kotiin enkä ollut ehtinyt tekemään mitään!!

Paniikki!

Huominen on siis pyhitetty siivoukselle enkä ole asiasta ollenkaan pahoillani. Sitä paitsi, olen ehtinyt tapaamaan ihania ystäviä, shoppailla, lukea, ommella, katsoa telkkaria, sisustaa ja ihan pikkuisen neuloakin. Ei siis ollenkaan paha. Lomailu on kivaa, vaikkakin hienoista suunnitelmistani osa meni vain vähän sinne päin mihin halusin.

Ps. Kissoista on taas murhetta. Tänään tohtorille pääsi Daisy ja Heluna. Daisy sai masennuslääkkeet stressin vuoksi ja sairaslomaa näyttelystä karvojen nyppimisen takia ja Helunalla todettiin kampylobakteeri ja hoidoksi kahden viikon ab-kuuri. Ah, tätä lemmikinomistajan auvoa…

Henkinen helvetti?

Vai ehkä sittenkin ihan fyysinen…?

En osaa neuloa. Tai siis osaan ja neulon koko ajan, mutta teen jotain neuloessani väärin, enkä tiedä mitä. Osaan oikean silmukan ja mielestäni teen sen ihan oikein. Osaan myös nurjan ja senkin teen oikein, ainakin Modan neulekoulun mukaan. Jostain syystä kuitenkin neuloessani sileää onnistun kiertämään edellisen kerroksen silmukat todella oudosti ja saamaan ne käsittämättömän tiukoiksi, vaikka neuloessa ne ovat ihan ok.

En käsitä ja tämän takia olen aivan jumissa. Lukossa, jämähtänyt, tukossa.

Ärsyttää!

Tehty!

Olen saanut jotain valmiiksi!

Ei, en ole tehnyt sukkaa, vaan sukkaplokin. Upea sukka (on sille parikin) on Koukuttajan käsialaa aikaisemmasta langankulutusprojektista.